Palautuminen on riippuvainen laadukkaasta unesta ja unen laatu riippuu pitkälti sängyn laadusta. Olympialaisiin valmistautuva aitajuoksija Oskari Mörön kokemus osoittaa erot ja mihin kannattaa panostaa.
Miksi terve urheilija, 28-vuotias aitajuoksija Oskari Mörö nukkui huonosti? Uni oli levotonta, hän kääntyili yön aikana lukuisia kertoja ja tunsi itsensä aamuisin väsyneeksi ja voimattomaksi. Onko tämä tuttua sinullekin?
Levottoman yön jälkeen liikkeelle lähteminen tuotti nuorelle miehelle hankaluuksia, ja huonon nukkumisergonomian vuoksi hän tunsi myös jäykkyyttä niska-hartiaseudulla. Nukkumista vaikeuttivat myös herkkäunisuus, turha pyöriminen ja vaikeus löytää sopivaa nukkumisasentoa.
Tavallinen patja ja tyyny eivät tue palautumista – monia syitä
Huonoon nukkumiseen oli selvät syyt: sängyn laatu, ikä ja sopimattomuus käyttäjälleen. Oskarilla oli käytössä yli kuusi vuotta vanha joustinpatja. Tutkimuksen mukaan joustinpatjalla nukkuvat tuntevat itsensä fyysisesti voimattomammaksi, kuin kehon lämmön mukaan muotoutuvilla patjoilla nukkuvat, ja Oskari vaihtoikin sänkynsä aitoon Tempuriin. Voimattomuus viittaa unihäiriöihin syvän unen vaiheissa, jolloin erittyy mm. lihasvoimaan vaikuttavaa kasvuhormonia. Tavallisen patjan keskimääräinen vaihtoväli on lisäksi noin 7-vuotta eli sängyn vaihto on ajankohtainen myös sen iän puolesta; kulunut ja kuoppainen patja vaikeuttaa ergonomisesti sopivan nukkumisasennon löytämistä ja lisäksi kehoon kohdistuu painepisteitä eikä paino jakaudu tasaisesti patjalla. Lisäksi joustinpatjan kimmoisuus tyypillisesti estää normaalin pintaverenkierron, jota suojellakseen nukkuja liikehtii yön aikana minkä nähdään häiritsevän unta.
Oskarin tyyny oli noin viiden vuoden ikäinen tavallinen kuitutäytteinen tyyny. Tutkimuksen mukaan sellainen tyyny ei tue niskaa ja suuri osa kuitutäytetyynyllä nukkuvista nukkuu käsi tyynyn alla, jolloin yläraaja saattaa puutua, mikä häiritsee nukkumista. Sama tutkimus totesi kehon lämmön mukaan muotoutuvan tyynyn merkittävämmäksi paremmaksi usealla eri mittarilla, mm. tukiominaisuuksien puolesta.
Unipäiväkirja paljasti unen heikon laadun
Kahden viikon mittaisella tarkastelujaksolla, ennen Tempuriin vaihtamista, Mörö nukkui öisin 8–9 tuntia, ja iltaisin nukahtaminen kesti 31–60 minuuttia, joka on selkeästi liian pitkä aika. Yleensä valveesta uneen siirtyminen kestää alle 15 minuuttia.
Oskari söi kipulääkkeitä kerran viikossa tai harvemmin ja unilääkkeitä kovilla treenijaksoilla tai kilpailukaudella kolme kertaa tai useammin viikossa, muuten 1–2 kertaa viikossa.
Unipäiväkirjan merkinnöistä näkee, että unen laadussa on parantamisen varaa:
· Heräilyjä 17 kpl / 13 yön aikana
· Virkeä olo 5/13 aamuna
· Helppo nukahtaa 10/13 iltana